PENI PILVEN MUISTOKSI

  

 
Muistokirjoitus | luova suunnittelujohtaja, copy writer, art director

Pentti ”Peni” Pilve syntyi Turussa 20. maaliskuuta 1944, kuoli 7. syyskuuta 2025, Tampereella vakavan sairauden uuvuttamana.


Peni, kuten hänet ystävä- ja työtoveripiireissä tunnetaan, oli yksi aikansa merkittävimmistä suomalaisen mainonnan suunnittelijoista. Hänen graafinen käsialansa sivusi vahvasti taidegrafiikkaa.  Pilven maalauksia ja grafiikkaa on ollut esillä muun muassa Tampereen taiteilijaseuran vuosinäyttelyissä ja Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton vuosinäyttelyssä, sekä useissa muissa taidenäyttelyissä. Vapaa taide oli Pilven harrastus. Ammatikseen hän on toiminut mainostoimistoissa art directorina, copywritterina ja johtajana, joka kertoo alan osaamisesta laajalla skaalalla.

Pilve aloitti uransa mainostoimistoissa juoksupoikana. Varsinaisen uransa hän aloitti 1962 Tampereella Tammermainoksessa mainostoimittajana. Vuosina 1968–1972 Pilve työskenteli suunnittelijana mainostoimisto Sekissä. Hän oli mukana perustamassa myös Creator Oy -mainostoimistoa. Myytyään Creatorin Salomaa-yhtiöille, Pentti Pilve jatkoi työtään toimiston luovana johtajana ja toimitusjohtajana sekä sittemmin Creator-Greyn hallituksen puheenjohtajana ja luovana suunnittelujohtajana vuoteen 2002.
Osmo Pasanen muistelee lämmöllä Peniä SEKin vuosien työtoverinaan: ”Peni oli lahjakas taitelija ja erittäin luova persoona, jonka omintakeinen käsiala oli tunnistettavissa, niin mainosten teksteissä, kuin visualisoinneissa”. Osmon ja Penin ystävyys jatkui aivan viimeisiin vuosiin asti.

Pilve oli 1980- ja 1990-luvuilla tunnetuimpia suomalaisia suunnittelijoita. Hänen julisteitaan on Lahden, Brnon, Varsovan, Meksikon ja Japanin Toyamanin julistetaiteen museoiden kokoelmissa. Hänen töitään on julkaistu markkinoinnin ja mainonnan vuosikirjoissa, kuten hänen kirjoituksiaan alan julkaisuissa.

Peni toimi myös aktiivisesti suomen mainosyhteisössä. Hän on ollut tuomarina kotimaisissa mainosalan kilpailuissa, kuten Vuoden huiput -kilpailun tuotantohyöhykemainonnan tuomariston puheenjohtajana 1980, käyttögrafiikan tuomariston puheenjohtajana 1982 sekä koko kilpailun ylituomarina 1990. Pilve oli Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liiton (MTL) kunniajäsen.

Pilven suunnittelutöitä ovat esimerkiksi Museoliitolle lahjoituksena tehty Vuoden paras kampanja 1986 "Museot eivät ole pölyisiä. Ajatukset saattavat olla." Kilpailun tuomaristo sanoi tästä mm.: "Älyllinen helmi. Samanlaista ei valitettavasti saa rahalla, se syntyy vain ajattelemisen ja tekemisen nautinnosta”. Tämä kuvaa hyvin Penin luovuutta ja arvostusta alan ammattipiireissä.

Pilven käsialaa ovat myös useat tunnetut kotimaiset brändit, kuten: Embo, Emilia ja Luonnonystävän tuotteet, Teboil, Moilas-leipomo, Tekniset, Oy Lohja Ab, Tamglass (nyk. Glaston), Škoda, A-lehtien MediaFinlandia-mainoskilpailu sekä Honka.
Pentti Pilve oli työskennellyt uransa aikana lähes kahdellesadalle yritykselle useilla eri toimialoilla; kosmetiikasta raskaaseen teollisuuteen. Hän sai työstään runsaasti tunnustusta eri palkintojen muodossa.
Muutamia merkittävimpiä kotimaisia saavutuksia ovat mm. kymmenet ”Vuoden Huiput” palkinnot, Kultajyvä-kilpailu- ja Hopeajyvä kilpailut, sekä useat ”vuoden Parhaat Julisteet” palkinnot.
Penin uraa seuranneet muistavat myös lukuisia muita kotimaisia kunnianosoituksia.

Peni Pilve oli tunnettu ja tunnustettu mainonnansuunnittelija myös ulkomailla: International Advertising Festival of New York; Grand Award 1989 ja 1992. Kultamitalit 1986, 1987, 1989, 1992. Hopeamitalit 1989, 1990, 1991, 1992, 1994. Plus lukuisia muita kansainvälisesti ja kotimaisesti arvostettuja tunnuspalkintoja.
Kansainvälisessä toiminnassa Pilve on ollut myös monien kansainvälisten mainoskilpailujen tuomaristojen jäsenenä. 
Mm. Cresta International Advertising Awardsin (IAA) Grand Juryssa 1993–2001 sekä London International Advertising Awardsin (LIAA nyk. LIA) juryssa 1987–1999.

Mainonnansuunnittelun ohella, hän julkaisi myös muutamia kirjoja, joista tunnetuimmat lienee: Yrityskuva ei ole oljenkorsi – yrityskuva on himmeli, sekä Tampere: TR1 Taidehalli, 2012.

Mökkeily, matkustaminen, taiteen kerääminen ja ruuanlaitto olivat Penin vapaa-ajan harrastuksia. Penille tärkeä harrastus, läpi elämän, oli myös partio.
Tytär Penita kertoo suhteen isään olleen lämmin ja rakastava. Kiireisistä mainostoimistovuosista huolimatta, koti ja perhe, olivat isällä etusijalla.
Penin poismeno jättää suuren surun ja kaipauksen, läheisten ja entisten työtovereiden, sydämiin.



Pentti Pilve. (kuva: Penita Pilve)
(aloituskuva: Pentti Pilven grafiikkaa)

Kirjoittajat: Penin omaan CV:n tukeutuen, Hannu Kuukkanen, ammattiveli ja sähköisen median erikoistutkija, eläkkeellä. Muistojaan Penistä kertoivat: Osmo Pasanen, mainostoimisto HPV taiteellinen johtaja, sekä Penita Pilve, tytär.  Lisää tietoa palkinnoista ja urasta, löytyy Penin Wikipedia-sivuilta.

MUISTOJA ISÄSTÄ

Olen aina ollut isin tyttö. Toki molemmille vanhemmille rakas, mutta isille hyvin erityinen. Nimekseni valikoitui Penita, koska se muistutti isäni nimeä. Isäni lähti täysillä mukaan kaikkeen mikä liittyi minuun ja kasvatukseeni. Hän johti mm. kolme vuotta yksityistä päiväkotia, jossa minäkin olin hoidossa, päivätyönsä ohella. Ainoana lapsena vanhempani pitivät minulle paljon seuraa. Isi piti huolen siitä, että oli mukana ja seurana mm. harrastuksissa. Isi aloitti ratsastuksen ja laskettelun kanssani alkeiskursseilla. Yhdessä jatkoimme näitä harrastuksia vuosia. Lapsuuden elämästäni minulla erityisesti on mielessä kesälomat rakkaalla kesämökillä Kurussa, hiihtoreissut yhdessä, piirtäminen isin kanssa, joulukorttien tekeminen joulun alla ja isi keittiössä lapsuudenkodissani ruokaa tekemässä. 

Isäni tuki minulle jatkui myös aikuistuttuani. Tiesin hänen olevan kiinnostunut elämästäni ja perheestäni. Hän oli kiinteästi mukana elämässämme. Hän halusi myös viettää aikaa lastenlastensa kanssa. Hän piti mm. Olivialle maalausopetusta ja vei Leonelia veneilemään. 

Luonto ja Lappi olivat hänelle myös tärkeitä. Aina oli aikaa paistaa makkarat mökillä. Ja niin usein kuin mahdollista kävimme myös Lapissa hiihtämässä ja laskettelemassa sekä nauttimassa Lapin luonnosta. 

Äitini sairastuminen vuonna 2019 ja kuolema vuonna 2020 oli liikaa. Sairaus tuli niin yllättäen ja nopeasti. Äitini ja isäni olivat todella yhteen kasvaneita ja hioutuneita, että jo tällöin isästäni joku osa muuttui. Muutamat vuodet äidin kuoleman jälkeen olivat vain selviytymistä. Isi sairastui vuonna 2024. Ehdimme jollain tavoin olla tietoisia tämän vuoden ajan siitä, että hänen aikansa kanssamme vähenee. Valmistautua on väärä sana, koska rakkaan ihmisen poismenoon ei koskaan oikeasti pysty valmistautumaan. Suru ja ikävä on tällä hetkellä hyvin suuri, vaikka tiedän, että elämä hänen sairautensa kanssa ei ollut enää sellaista kuin hän itse toivoi.

Ehdimme kesän aikana juttelemaan paljon ja seuraavia asioita hän toivoi muistokirjoituksessaan mainittavan:

- Työ oli tärkeä ja iso osa isäni elämää. 

- Mutta oli muutakin. Hän johti yksityistä päiväkotia kolme vuotta. Äitini ja isäni matkustelivat paljon ja näkivät maailmaa yhdessä. Isäni rakensi itse moottoriveneen ennen minun syntymääni. Isäni rakensi ja korjasi paljon rakasta kesämökkiämme Ylöjärvellä, Kurussa. Se oli isälle intohimo. Hänelle oli tuskaa vain olla paikoillaan, vaan koko ajan piti olla jotain tekeillä ja suunnitteilla. Kekseliäisyys ja ideointi oli läsnä myös vapaa-ajalla ja kaikessa mitä hän teki. Vielä elokuussa, noin kuukausi ennen hänen kuolemaansa, kävimme mökillä katsomassa, miten räystäät tulee korjata, jotta ne ovat hyvät. Hän halusi erityisesti sen vielä käydä läpi kanssamme.



Peni ukki ja lapsenlapsi (Kuva: Pilven perhealbumista).
Teksti Penita Pilve.


MUISTOJA TYÖTOVERISTA

Osmo Pasanen ja Peni Pilve kohtasivat työtovereina mainostoimisto SEK:issä, jossa 1968–1972 Pilve työskenteli suunnittelijana. Ammatillisesti tiet erkanivat, perustamiinsa omiin mainostoimistoihin. Ystävyys ei loppunut koskaan.

Raili Pasanen kertoi heidän yhteisiin rientoihinsa kuuluneen myös A-Lehdistä tutun, Sahravuon perheen. Yhteisiä perhetapaamisia jatkui aina viimeaikoihin asti. Vasta Penin sairauden kehittyessä estäväksi tekijäksi yhteydenpito katkesi.
Pasasen muistelun perusteella, Peni ja Osmo matkustelivat paljon yhdessä, eri graafisen alan tapahtumissa ja näyttelyissä.
Matkoilta Peni keräsi myös paljon taidetta. Toisinaan taideostos saattoi viipyä kuukausia matkallaan, kertoo Osmon vaimo Raili.

Peni oli myös erinomainen ruuanlaittaja. Pasaset muistelevat lämmöllä Penin valmistamia herkullisia aterioita heidän yhteisten tapaamistensa yhteydessä.


(Kuva: Penita Pilve) 
 
Osmo Pasanen kiteyttää muistojaan Penistä SEKin vuosien työtoverina: ”Peni oli lahjakas taitelija ja erittäin luova persoona, jonka omintakeinen käsiala oli tunnistettavissa, niin mainosten teksteissä, kuin visualisoinneissa”.
Osmon ja Penin ystävyys jatkui aivan viimeisiin vuosiin asti.
Raili Pasanen kertoi Penin lähettäneen joka vuosi joulukortin n. 20 – 30 vuoden ajan. Aluksi kortit olivat Penin suunnittelemia, pieniä taideteoksia. Myöhemmin, voimien ehtyessä, Peni tyytyi kaupallisiin kortteihin. Nekin olivat laadukkaita ja sisälsivät yleensä animoidun ”Joulukertomuksen”. Hänen joulukorttejaan oli ilo katsella ja lukea.

Pilven taiteellista tuotantoa kannattaa käydä katsomassa Design arkistossa: https://designarkisto.fi/arkistot/pentti-pilve/

 

Kirjoittaja: Osmo ja Raili Pasasen haastattelusta, Hannu Kuukkanen.
Lisää tietoa Penistä löytyy Penin tyttären, Penitan muistoista, sekä PeninWikipedia-sivuilta

MUISTOJA TYÖTOVERISTA